Vaikka päivät jo kovasti pitenevät ja valoisa ilta-aika lisääntyy vauhdilla, on tärkeää kiinnittää huomiota näkyvyyteen liikenteessä ja lenkkipoluilla. Itse en ole kovinkaan montaa silmääni miellyttävää heijastinta löytänyt, siispä päätin tehdä oman makuni mukaisen heijastimen itse. Materiaaliksi valikoituivat kirpputorien jäämäkoreihin jumittuneet muuten hieman epäkiinnostavat pienet virkkuu-tilkkutyöt. Taidokasta suurta virkkuutyötä en toki itsekään tohtisi rikkoa, mutta räikeän väriset tai vaikka jo tahrojen pilaamat pienet somisteliinat yms. voi hyvin purkaa osiin uutta käyttötarkoitusta varten. Monissa virkkuumalleissa kokonaisuus koostuu useasta samanlaisesta pienestä perus virkkuu-palasta, kukasta, hiutaleesta tai ”ruudusta”. Nämä voi näppärästi irroittaa ehjinä kokonaisuudesta, käyttämällä tarkkaavaista silmää sekä ratkojaa. Itse kokeilin tehdä pehmeitä sekä kovitettuja heijastimia. Pehmeät heijastinpitsit spraymaalasin ensin harmaalla pohjamaalilla kevyesti. Heijastava pinta syntyi käyttämällä päälle pysyvästi kiinnittyvää heijastin-spraytä, joka on väriltään myös ”heijastimen-harmaa”. Kovia pitsiheijastimia varten korvasin pohjamaalisprayn siveltävällä kalustemaalilla. Pinnan heijastavuus on molemmissa aikaansaatu heijastin-sprayllä. Tällaisen heijastimen voi myös perinteisen naru ja hakaneulakiinnityksen sijaan ommella kiinni ulkoilutakkiin, päähineeseen tai kaulahuiviin. Kätevää eikö?

Minulla on nurkissa pyörinyt parin rikkinäisen pöytävalaisimen rungot otettuna talteen. Valaisinosat itsessään eivät olleet rikkinäiset, vaan varjostimet, joten valaisinosien käyttö oli edelleen turvallista. Erään hämärtyvän illan iltapuhteina oivalsin kehittää valaisinosaan uuden kuvun säilykekurkkupurkista. Hyvin pesty sekä etiketeistään putsattu lasipurkki toimii kupuna. Purkin kanteen tein reiän lampun kantaosan mittojen mukaan sekä porasin pieniä ilmanvaihtoa helpottavia lisäreikiä. Aukotettu metallikansi sai ylleen kiiltävän mustan maalin, jonka jälkeen liimasin kannen ja lampunkantaosan yhteen. Kun valitsee lampun sisälle led-polttimon, voi varmistua siitä ettei lasi lämpene ja näin ollen aieuta tulipalovaaraa. Tämä ratkaisu toimii niin irrallisena pöytävalaisimena, kuin riippuvana kattovalaisimena (sellainenkin jo tuossa on tehtynä tämän kaveriksi :).

Kun työkiireet tai muu stressi hieman helpottaa lomalla, alkaa luovuus kukkimaan ja koen monesti suurta tarvetta luoda jotakin uutta omaankin kotiin. Tällä kertaa luovuuspuuska toi tullessaan painokokeiluja akvarellivärien ja pihapuiden lehtien parissa. Koivunlehti muuntautui tällä tekniikalla tällaiseksi kolmen taulun sarjaksi 🙂

 

Elävä tuli on rauhoittava ja mieltä lämmittävä elementti. Itselläni on tapana polttaa kynttilöitä vuoden hämärään aikaan niin ulkona kuin sisällä. Käytössä ovat monesti omat klassiset suosikkilyhdyt, mutta joskus on kiva keksiä myös jotakin uutta. Pimeään kauteen valmistautumisen voi aloittaa hyvissä ajoin laittamalla kodin keittiöpuuhista tyhjiksi jäävät keskisuuret ja suuret lasipurkit talteen vuoden mittaan. Pestyihin ja etiketeistä puhdistettuihin purkkeihin voi tehdä kontaktimuovilla kuvioteippauksia, aiheena tärkeät tekstit, graafiset muotoelementit yms. Kuvioteippausten kiinnityksen jälkeen kiinnitetään purkin kansi normaalisti paikalleen, jolloin suojataan purkin sisäosa likaantumasta työstön edetessä. Purkin ulkopinta maalataan hennolla spraymaali- hunnulla, jossa värinä voi käyttää kiiltävää valkoista väriä. Tarkoituksena on saada vain hento, ei kokonaan peittävä valkoinen härmä purkin ulkopinnalle.

Kun maalipinta on kuivunut, voit irroittaa purkin kannen. Irroita kuvioteippaukset purkin pinnasta. Teippausten alla oleva lasiosa jää läpinäkyväksi ja erottuu kauniisti hennon vaaleasta maalatusta lasipinnasta. Kun lasipurkkiin laittaa sisälle lämpökynttilän tai purkin koosta riippuen jonkin suuremman (esim. pöytäkynttilä)kynttilän, siivilöityy sen valo herkällä volyymilla purkin lävitse.

Jälleen hyödynnettyä tulee ylijäämämateriaalia ja samaan aikaan saa luotua jotakin kaunista uutta kotiin.

Peltipurkki vain –  tai oikeammin voisi sanoa, että mikä mahdollisuuksien peltipurkki!

Aiemmin olen kertonut kuinka tavallisten säilykkeiden peltipurkkia voi rei’ittää ja saada siitä aikaiseksi lyhtyjä. Mutta sen pintaa voi myös somistaa monin tavoin, joten siitä saadaan toimivia sekä visuaalisesti kivoja säilytyspurkkeja kodin moniin eri tarkoituksiin; kynäpurkeiksi, yrttien istutusastioiksi, hammasharjamukeiksi yms… Nämä purkit on pinnoitettu vanhoilla aikakausilehtien sekä sanomalehtien mielenkiintoisilla kuvilla ja artikkeleilla. Kiinnitykseen on käytetty siveltävää puu/paperiliimaa ja pinta on viimeistelty kiiltävällä lakalla.

Jos kädet tarvitsevat oheistekemistä televisiota katsellessa tai riippumatossa levätessä, eikä kotiin mahdu enää yhtään virkattua kännykkäpussia, liinaa tai patalappua, on hyvä ajatus virkata pieniä säilytyskoreja kodin eri tarpeisiin. Valitsemalla langan sijaan ryhdikkäämpää puuvillanarua tai ontelokudosta, voit virkata suuriakin muotoja jotka pysyvät silti ryhdissään. Koreihin voi lajitella kylpyhuoneen tärkeitä nesessäärejä, työpöydän kyniä, tai vaikka lehtiä ja kirjoja. Pieni varoituksen sana – näihin jää koukkuun 🙂

Välillä minut valtaa aivan mahdoton tuunauksen ja kierrätys askartelun vimma. Tulette lähiaikoina sen jälleen huomaamaan (postauksia luvassa tulvimalla tätä laatua). Kaikkein hienointa on keksiä jotakin kierrätettävistä materiaaleista, joihin ei tarvitse sitoa suurta rahapanosta. Tein loistavan löydön kirpputorilta, josta löysin ison pussillisen valmiiksi virkattuja virkkuutilkkutyön osapaloja. Jonkun virkkuu urakka oli jäänyt kesken ja osat oli laitettu kirpputorille myyntiin. Koko pussillinen maksoi vain 3€. Pitihän niistä jotakin kehittää. Päättelin langat, ja kovetin palat sokeriliemessä. Kuivuneet palat saivat vielä hennon hunnun hopeisella spraymaalilla ja loppusilauksena ripustusnauhan. Näin olivat valmiita kauniit perinteiset koristeet joulukuuseen, kukka-asetelmiin ja vaikka pakeitteihin koristeeksi ripustettaviksi!